Tänään oli sit se työssäoppimisen loppuarviointi.
Opettaja tuli aamusta ja miehän kilttinä tyttönä kierrätin sitä ympäri ämpäri hotellin tiloja. Arviointi keskustelussa oli mukana mie, opettaja ja Susanna, joka on mun työpaikka ohjaaja ja pomo. Sain arvosanaksi H4 ja se on mun mielestä ihan tosi hyvin. Siihen nähden, ettei mua yhtään kiinnosta koko hotellihuoneiden siivous silleen uran uurtaja meinigillä. En mie ees oottanu et saisin nelostakaan.
Miun erityisvahvuuksiin kuuluu pomon mukaan ongelmanratkaisutaidot, asiakaspalvelu, vuorovaikutustaidot, yhteistyökyky ja viestintä. Siinä mie olen kuulemma tosi hyvä. Mie en ikinä oo sitä vahvuudeksi ajatellu, mutta kai se sit tulee niin luonnostaan, ettei sitä tartte paljon ajatella. Mut kiva kerrankin kuulla kun kehutaan.
Kaiken lisäksi pomo oli sitä mieltä et se oli tosi hyvä päätös ottaa mut töihin, ja että ei kuulemma tunnu että ois harjottelijan kanssa liikenteessä, vaan et on ihan oikean työparin mukana. Kiva!
Nyt on vielä 3 päivää töitä, 1 vapaa ja 4 päivää ja sitten tämä tyttö lähtee kohti Jääliä...
kiitti ja kuitti...
torstai 26. maaliskuuta 2009
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Miten mulla voi olla näin huono mäihä?
Piti tänään sitten ottaa uusintana Happoradion keikka, mutta eihän niillä olekkaan sitä keikkaa täällä enää... Siellä onkin helvetin Hanna Pakarinen esiintymässä, ja sitä en todellakaan mee kattoon... Tästä tuli siis rauhallinen koti-ilta, pienenä lohtuna on valkkaripullo, nacho cheese balls pussi ja se et GGn uudet jaksot alkaa tänään...
Sitä just mietin et onneks kävin viime viikolla siellä keikalla (alkuperäisen suunnitelman mukaan olin menossa vasta tänään), koska jos nyt oisin saanu tietää et ne ei oo siellä tänään, ja et edellinen keikka meni jo, eikä seuraavaa ole näkyvissä, mie en kirjoittais tätä, vaan olisin hirttäytymässä suihkuverhoon tai viiltämässä ranteita auki...
Muuten oli mukava päivä tänään, oli 27 päiväkuntoa (se on noin 17 enemmän kun yleensä) ja 1 huone puhtaaksi (se on noin 19 vähemmän kun tavallisesti). Tein tänään jopa sen näytönkin ja vastailin kysymyksiin pomolle. Torstaina tulee sit se Lissukka ja sillon pitää tehä jotain uudelleen ja vastailla vielä useampiin kyymyksiin ja sit on se arviointi keskustelu. Kyllä tää läpi menee, et siitä ei oo huolta, mie vaan vihaan arviointi keskusteluja kun kaikki omat toimet pitää osata perustella... Pitää muuten kysyä siltä opettajalta että kuinka vitun tarkkaa se on nuiden tuntien päälle, kun mun pitää olla joka ikinen päivä töissä tässä loppu ajan ja sit vielä aamuvuoroista jäädä ylitöihin, että saan kaikki tunnit...
mutta joo, mie jatkan hautautumista tähän mun huonoon mäihään ja toivon että olo helpottuu ennen ku meen huomenna taas töihin (vaikka ois oikeesti VP), mut meen vaan iltapäiväksi...
hyvä että tänne voi tilittää mitä haluaa, kun ei tätä kukaan lue!
Sitä just mietin et onneks kävin viime viikolla siellä keikalla (alkuperäisen suunnitelman mukaan olin menossa vasta tänään), koska jos nyt oisin saanu tietää et ne ei oo siellä tänään, ja et edellinen keikka meni jo, eikä seuraavaa ole näkyvissä, mie en kirjoittais tätä, vaan olisin hirttäytymässä suihkuverhoon tai viiltämässä ranteita auki...
Muuten oli mukava päivä tänään, oli 27 päiväkuntoa (se on noin 17 enemmän kun yleensä) ja 1 huone puhtaaksi (se on noin 19 vähemmän kun tavallisesti). Tein tänään jopa sen näytönkin ja vastailin kysymyksiin pomolle. Torstaina tulee sit se Lissukka ja sillon pitää tehä jotain uudelleen ja vastailla vielä useampiin kyymyksiin ja sit on se arviointi keskustelu. Kyllä tää läpi menee, et siitä ei oo huolta, mie vaan vihaan arviointi keskusteluja kun kaikki omat toimet pitää osata perustella... Pitää muuten kysyä siltä opettajalta että kuinka vitun tarkkaa se on nuiden tuntien päälle, kun mun pitää olla joka ikinen päivä töissä tässä loppu ajan ja sit vielä aamuvuoroista jäädä ylitöihin, että saan kaikki tunnit...
mutta joo, mie jatkan hautautumista tähän mun huonoon mäihään ja toivon että olo helpottuu ennen ku meen huomenna taas töihin (vaikka ois oikeesti VP), mut meen vaan iltapäiväksi...
hyvä että tänne voi tilittää mitä haluaa, kun ei tätä kukaan lue!
maanantai 23. maaliskuuta 2009
HUH HUH!
Nämä aamu vuorot vielä tappaa mut, tai ei niinkään vuorot, vaan ne aamu herätykset.
Ihmistä ei vaan ole luotu heräämään klo. 02.45 ja olemaan töissä 04.00.
02.45 on normaali esim. olla edelleen hereillä, nukkua, tulla kotiin tai lähteä baarista jatkoille, mutta siihen aikaan ei todellakaan ole normaalia herätä, ei vähimmässäkään määrin...
Tein tänään myös muutaman ylityö tunnin (lue: kolme ja puoli tuntia) ... ja ens viikolla aamuvuorosta varmaan teen kans, ja käyn vapaa päivänä tekemässä muutaman tunnin apuna, nyt keskiviikkona en tasan tarkkaan mee tekeen yhtään tuntia, nukun vaan koko vapaa päivän...
Kun työharjottelu loppuu, mie en jää kaipaamaan näitä aamu herätyksiä, Leviä kyllä tulee ikävä<3
Sain tänään jopa vaihdettua viimesen päivän vuoron sillain että pääsen lähtemään täältä jo joskus kahen aikaan, että oon sit ihan ajoissa kotonakin illalla. Seuraavan päivän mie vaan nukun, ja sit sitä seuraavan päivään kiiressä pakkaan ja lähen kohti Pidusta, hirmunen ikävä Ipaa ja Seijaa ainakin, on varmaan muitakin, mutta nuitten tyttöjen kans on tullu oltua yhteyksissäkin koko tämän ajan, muiden kans ei...
Ai niin juttelin eilen Katri Helenan kans, enkä tajunnu sitä kun vasta sitten kun se oli menny jo pois... Hyvä minä!
Huomenna ois taas Happoradio<3 Hullulla ja niin oon mieki!!!
Ihmistä ei vaan ole luotu heräämään klo. 02.45 ja olemaan töissä 04.00.
02.45 on normaali esim. olla edelleen hereillä, nukkua, tulla kotiin tai lähteä baarista jatkoille, mutta siihen aikaan ei todellakaan ole normaalia herätä, ei vähimmässäkään määrin...
Tein tänään myös muutaman ylityö tunnin (lue: kolme ja puoli tuntia) ... ja ens viikolla aamuvuorosta varmaan teen kans, ja käyn vapaa päivänä tekemässä muutaman tunnin apuna, nyt keskiviikkona en tasan tarkkaan mee tekeen yhtään tuntia, nukun vaan koko vapaa päivän...
Kun työharjottelu loppuu, mie en jää kaipaamaan näitä aamu herätyksiä, Leviä kyllä tulee ikävä<3
Sain tänään jopa vaihdettua viimesen päivän vuoron sillain että pääsen lähtemään täältä jo joskus kahen aikaan, että oon sit ihan ajoissa kotonakin illalla. Seuraavan päivän mie vaan nukun, ja sit sitä seuraavan päivään kiiressä pakkaan ja lähen kohti Pidusta, hirmunen ikävä Ipaa ja Seijaa ainakin, on varmaan muitakin, mutta nuitten tyttöjen kans on tullu oltua yhteyksissäkin koko tämän ajan, muiden kans ei...
Ai niin juttelin eilen Katri Helenan kans, enkä tajunnu sitä kun vasta sitten kun se oli menny jo pois... Hyvä minä!
Huomenna ois taas Happoradio<3 Hullulla ja niin oon mieki!!!
lauantai 21. maaliskuuta 2009
Ei niin hyvä päivä töissä, eikä niin hyvä päivä muutenkaan!
ARGH!
Olin tänään taas sen meidän työpaikan natsin mukana, joka koko ajan arvostelee ja kommentoi mun tekemisiä. Eikä mitenkään ystävälliseen sävyyn.
Tänään se sitten otti asiakseen puuttua mun eiliseen poissaoloon, jonka selvitin aamulla eilisen työparin kanssa, ja se kuuli sen. Mie sanoi aluksi ystävällisesti tälle natsille, että tämä on nyt mun ja pomon välinen asia joka me selvitetään maanantaina, että annetaan sen nyt olla. Se jatko sitä pälättämistä, enkä mie enää reagoinu siihen mitenkään.
Myöhemmin oltiin Lainiossa petaamassa, ja siel on parisängyt, joihin pitää laittaa 2 normi sängyn lakanaa aluslakanoiksi (jos sängyssä nukkuu vaan yks, on helpompi vaihtaa vaan toinen lakana, molempien sijaan), no sain ne lakanat hyvin siihen, ois vittu kolikkokin pompannu siitä, os menny ihan varmasti jopa armeijassa läpi, niin tämä rouva natsi alkaa jotain mutiseen että eihän tuohon nyt voi ketään laittaa nukkumaan ja että en kai mie aijo jättä sitä sellaseksi.
Sanoin vaan tyynen rauhallisesti että mie olen nyt kuunnellu sun asiatonta arvostelua noin 6 viikkoa, ilman että olen sanonu mitään takasin, joten tästä lähtien jos sulla ei ole mitään hyvää sanottaa mun työstä, älä sano mitään. Meinasin saada natsin itkemään! Hyvä minä, mutta ainakin olo helpottu!
Että tällästä tänään, ainakaan pomo ei ollu pahana kun sille ilmotin eilisestä, ehkäpä mie jään henkiin! Asioilla on tapana järjestyä, vaikka ei siihen aina jaksa uskoa!
Tänään otan kyllä lasin viiniä, että selviä tästä vitutuksesta, ärsytyksestä ja turhautumisesta!
Olin tänään taas sen meidän työpaikan natsin mukana, joka koko ajan arvostelee ja kommentoi mun tekemisiä. Eikä mitenkään ystävälliseen sävyyn.
Tänään se sitten otti asiakseen puuttua mun eiliseen poissaoloon, jonka selvitin aamulla eilisen työparin kanssa, ja se kuuli sen. Mie sanoi aluksi ystävällisesti tälle natsille, että tämä on nyt mun ja pomon välinen asia joka me selvitetään maanantaina, että annetaan sen nyt olla. Se jatko sitä pälättämistä, enkä mie enää reagoinu siihen mitenkään.
Myöhemmin oltiin Lainiossa petaamassa, ja siel on parisängyt, joihin pitää laittaa 2 normi sängyn lakanaa aluslakanoiksi (jos sängyssä nukkuu vaan yks, on helpompi vaihtaa vaan toinen lakana, molempien sijaan), no sain ne lakanat hyvin siihen, ois vittu kolikkokin pompannu siitä, os menny ihan varmasti jopa armeijassa läpi, niin tämä rouva natsi alkaa jotain mutiseen että eihän tuohon nyt voi ketään laittaa nukkumaan ja että en kai mie aijo jättä sitä sellaseksi.
Sanoin vaan tyynen rauhallisesti että mie olen nyt kuunnellu sun asiatonta arvostelua noin 6 viikkoa, ilman että olen sanonu mitään takasin, joten tästä lähtien jos sulla ei ole mitään hyvää sanottaa mun työstä, älä sano mitään. Meinasin saada natsin itkemään! Hyvä minä, mutta ainakin olo helpottu!
Että tällästä tänään, ainakaan pomo ei ollu pahana kun sille ilmotin eilisestä, ehkäpä mie jään henkiin! Asioilla on tapana järjestyä, vaikka ei siihen aina jaksa uskoa!
Tänään otan kyllä lasin viiniä, että selviä tästä vitutuksesta, ärsytyksestä ja turhautumisesta!
perjantai 20. maaliskuuta 2009
KYLLÄ VOI IHMISTÄ VITUTTAA!
Kerrataan ensin eilinen, ja sitten mennään vasta otsikossa viittaamani asiaan...
Eilen olin siis elämäni ensimmäistä kertaa kuuntelemassa Happoradiota livenä ja pakko myöntää, että pojat oli kyllä ihan huippuja, ja yllätys yllätys (lue: itsestään selvyys) märisin muutaman biisin aikana, mutta minkäs teet, niissä on sanomaa ja Akin ääni on jotain niin ihanaa<3 Keikan loputtua luonnollisesti kävin hakemassa keikkajulisteen, mistä on tullu pieni muotoinen tapa täällä pohjosessa. On kaikilta Hullu Poron keikoilta julisteet, muillakin keikoilla oon käyny, mut julisteita ei oo irronnu mukaan. Mut eilinen oli ehkä joku parhain ilta taas pitkästä aikaa...
Ja nyt siihen vitutukseen. Mulla piti olla tänään ilta vuoro, joka jo pelkkänä ajatuksena vitutti, no pääsin vitutuksen yli ajattelemalla että nukkuminen on yli arvostettua hommaa, koska vähille se ois kyllä jääny ens yönä kun työt ois loppunu vasta 01.00 ja aamulla pitäs olla takas töissä jo 09.00, siinä välissä ois pitäny ehtiä kävellä kämpille, nukkua, käydä suihkussa ja kävellä takasin töihin. Aikaa nukkumiseen ois jääny ihan vitun vähän.
No kun pääsin työpaikalla ennen viittä ja vaihdoin vaatteita päälle, lähdin kävelemään meidän taukotilaan, jonne mun käskettiin tulla, no eihän sillä ollu VITTU ketään, eikä mulla avainta sinne. No soitin meidän työpuhelimeen jonka pitäis olla aina vuoro vastaavalla, no ei VITTU kukaan vastannu. Soitin respaan, eikä kukaan osannu sanoa missä mun työpari on. Luultavasti se on unohtanu että mullakin ois töitä kun illassa ei yleensä ole kuin yks. Puheluiden jälkeen käynnistin operaation "työparin epätoivoien metsästys" kiersin meidän hotellin kaikki tilat, eli 11 rakennusta, enkä löytänyt. Mitä luultavimmin ollaan menty ristiin jossain, tai sit mua on huijattu kun oon kysyny et onko siivoojia näkyny. Tunnin mie jaksoin ettiä, mutta ei löytyny ketään, joten totesin että VITUT tästä mie lähen kotiin! Nyt tässä istun ja ihmettelen miten mie tän huomenna töissä selitän, sanon luultavasti vaan, että en löytäny ketään ja yritin soittaa ja ettiä, mutta en mie ala turhaan istumaan vaan katteleen seiniä siihen asti et työpari suvaitsee ilmaantua.
MISTÄ HELVETISTÄ MIE OISIN VOINU TIETÄÄ MINNE PITÄÄ MENNÄ JOS KUKAAN EI KERRO?
No, nyt puran turhautumisen oloni viattomiin ihmisiin netissä! Että morjens...
Eilen olin siis elämäni ensimmäistä kertaa kuuntelemassa Happoradiota livenä ja pakko myöntää, että pojat oli kyllä ihan huippuja, ja yllätys yllätys (lue: itsestään selvyys) märisin muutaman biisin aikana, mutta minkäs teet, niissä on sanomaa ja Akin ääni on jotain niin ihanaa<3 Keikan loputtua luonnollisesti kävin hakemassa keikkajulisteen, mistä on tullu pieni muotoinen tapa täällä pohjosessa. On kaikilta Hullu Poron keikoilta julisteet, muillakin keikoilla oon käyny, mut julisteita ei oo irronnu mukaan. Mut eilinen oli ehkä joku parhain ilta taas pitkästä aikaa...
Ja nyt siihen vitutukseen. Mulla piti olla tänään ilta vuoro, joka jo pelkkänä ajatuksena vitutti, no pääsin vitutuksen yli ajattelemalla että nukkuminen on yli arvostettua hommaa, koska vähille se ois kyllä jääny ens yönä kun työt ois loppunu vasta 01.00 ja aamulla pitäs olla takas töissä jo 09.00, siinä välissä ois pitäny ehtiä kävellä kämpille, nukkua, käydä suihkussa ja kävellä takasin töihin. Aikaa nukkumiseen ois jääny ihan vitun vähän.
No kun pääsin työpaikalla ennen viittä ja vaihdoin vaatteita päälle, lähdin kävelemään meidän taukotilaan, jonne mun käskettiin tulla, no eihän sillä ollu VITTU ketään, eikä mulla avainta sinne. No soitin meidän työpuhelimeen jonka pitäis olla aina vuoro vastaavalla, no ei VITTU kukaan vastannu. Soitin respaan, eikä kukaan osannu sanoa missä mun työpari on. Luultavasti se on unohtanu että mullakin ois töitä kun illassa ei yleensä ole kuin yks. Puheluiden jälkeen käynnistin operaation "työparin epätoivoien metsästys" kiersin meidän hotellin kaikki tilat, eli 11 rakennusta, enkä löytänyt. Mitä luultavimmin ollaan menty ristiin jossain, tai sit mua on huijattu kun oon kysyny et onko siivoojia näkyny. Tunnin mie jaksoin ettiä, mutta ei löytyny ketään, joten totesin että VITUT tästä mie lähen kotiin! Nyt tässä istun ja ihmettelen miten mie tän huomenna töissä selitän, sanon luultavasti vaan, että en löytäny ketään ja yritin soittaa ja ettiä, mutta en mie ala turhaan istumaan vaan katteleen seiniä siihen asti et työpari suvaitsee ilmaantua.
MISTÄ HELVETISTÄ MIE OISIN VOINU TIETÄÄ MINNE PITÄÄ MENNÄ JOS KUKAAN EI KERRO?
No, nyt puran turhautumisen oloni viattomiin ihmisiin netissä! Että morjens...
torstai 19. maaliskuuta 2009
HAPPORADIO<3
Ai että, tänään on sitten SE päivä, tai no ilta, kun nään elämäni ensimmäistä kertaa Happoradion livenä, tuskin maltan odottaa. Onneksi oli aamuvuoro, eli pääsin töistä jo ihan himo aikasin, vaikka sinne piti mennäkkin ihan himo aikasin.
Oon jo monta vuotta halunnu päästä Happoradion keikalle, mutta ei oo aiemmin ollu mahiksia. Tai no kerran ois voinu mennä Oulussa, mutta mie en astu ihan periaate syistä Sedu Koskisen paikkoihin, se urpon ukon ei vaan tarttis vallottaa koko Suomea ylihinnotelluilla baareillaan.
Tässä iltaa odotellessa kuuntelen luonnollisesti Happoradiota (niinku en muka osais kaikkia biisejä ulkoa) ja pesen pyykkiä, kohta pitää tehdä jotain ruokaakin, tai ei nyt ruokaa, syötävää. Päiväunetkin on ihan ehoton juttu tänään, pitää vaan odottaa että kone on pessy pyykit että voi hakea ne että voi laittaa ne kuivumaan, että pääsee sitten nukkumaan ainakin hetkiseksi, siihen asti kunnes kämppis tulee takasin.
Mun täällä Levillä hengaillukin loppuu kolmen viikon sisään, käy päivät jo vähiin. Siinä mielessä hyvä asia kun näkee sitten taas kaikki ihania tyttöjä Pudiksella ja Oulussa ja pääsee eroon tuosta oudosta kämppiksestä, mutta siinä mielessä haikeaa kun joutuu lähtemään pois tästä unelmien paikasta. Tänne mie vielä joskus tuun takas, ja tänne mie sitten jään.
Sitä odotellessa, Happoradiota ja pyykkejä...
Oon jo monta vuotta halunnu päästä Happoradion keikalle, mutta ei oo aiemmin ollu mahiksia. Tai no kerran ois voinu mennä Oulussa, mutta mie en astu ihan periaate syistä Sedu Koskisen paikkoihin, se urpon ukon ei vaan tarttis vallottaa koko Suomea ylihinnotelluilla baareillaan.
Tässä iltaa odotellessa kuuntelen luonnollisesti Happoradiota (niinku en muka osais kaikkia biisejä ulkoa) ja pesen pyykkiä, kohta pitää tehdä jotain ruokaakin, tai ei nyt ruokaa, syötävää. Päiväunetkin on ihan ehoton juttu tänään, pitää vaan odottaa että kone on pessy pyykit että voi hakea ne että voi laittaa ne kuivumaan, että pääsee sitten nukkumaan ainakin hetkiseksi, siihen asti kunnes kämppis tulee takasin.
Mun täällä Levillä hengaillukin loppuu kolmen viikon sisään, käy päivät jo vähiin. Siinä mielessä hyvä asia kun näkee sitten taas kaikki ihania tyttöjä Pudiksella ja Oulussa ja pääsee eroon tuosta oudosta kämppiksestä, mutta siinä mielessä haikeaa kun joutuu lähtemään pois tästä unelmien paikasta. Tänne mie vielä joskus tuun takas, ja tänne mie sitten jään.
Sitä odotellessa, Happoradiota ja pyykkejä...
tiistai 17. maaliskuuta 2009
SE ensimmäinen!
En ois kyllä uskonu että tämäkin päivä koittaa, mutta tässä sitä nyt ollaan ja pidetään omaa blogia. Älyttömän idioottimaista,vai mitä.
Toisaalta tämä ei ole ensimmäinen "impulsiivinen" nettisekoilu. Lauantaina taisi olla se päivä kun joustin periaatteistani ja liityin Naamakirjaan. En vielä ole niin hullussa vaiheessa kuin jotkut, en ymmärrä mitä hienoa ihmiset näkevät siinä paikassa ja on mahdollista että tunnukseni häviää tiedoista ennenkuin kukaan ehtii edes elefanttia sanoa. Ehkäpä joku päivä ymmärrän sen paikan hohdon, samalla todennäköisyydellä kuin joku löytää tämän mun blogin täältä bittitaivaasta!
ja nyt jos joku random on tämän löytänyt aijon kertoa ettei elämäni todellakaan ole ihmeellistä, saati kirjoittamisen arvoista, mutta mulla ei todellakaan ole parempaa tekemistä niin ajattelin ihan ärsyttääkseni muita täyttää netin ihan turhilla tekstiriveillä.
Ehkäpä ensikerralla kirjoitan tänne jopa jotain älykästäkin, mutta ei kannata pidättää hengitystä sitä odotellessa!
Toisaalta tämä ei ole ensimmäinen "impulsiivinen" nettisekoilu. Lauantaina taisi olla se päivä kun joustin periaatteistani ja liityin Naamakirjaan. En vielä ole niin hullussa vaiheessa kuin jotkut, en ymmärrä mitä hienoa ihmiset näkevät siinä paikassa ja on mahdollista että tunnukseni häviää tiedoista ennenkuin kukaan ehtii edes elefanttia sanoa. Ehkäpä joku päivä ymmärrän sen paikan hohdon, samalla todennäköisyydellä kuin joku löytää tämän mun blogin täältä bittitaivaasta!
ja nyt jos joku random on tämän löytänyt aijon kertoa ettei elämäni todellakaan ole ihmeellistä, saati kirjoittamisen arvoista, mutta mulla ei todellakaan ole parempaa tekemistä niin ajattelin ihan ärsyttääkseni muita täyttää netin ihan turhilla tekstiriveillä.
Ehkäpä ensikerralla kirjoitan tänne jopa jotain älykästäkin, mutta ei kannata pidättää hengitystä sitä odotellessa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
