sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Kotona...

Selvisin sitten hengissä perjantain bussi matkasta. Vaatimattomat 5 tuntia ja 50 minuuttia bussissa. Eilisen päivän sitten purin kaikkia laukkuja, ja voin kertoa että se on edelleen käynnissä. Naurettavinta on, että saman tien niitä kamoja pitää pakata uudelleen sen mukaan mitään ottaa Pudikselle mukaan. ÄRSYTTÄVÄÄ!!!

Nyt pitäs saada jotain energiaa tähän hommaan, että vois purkaa loput laukut ja matkamuistot, että sais tämän huoneen suht hyvän näköseksi ennen ku pitää poistua taka vasemmalle... Ei vaan vois vähempää kiinnostaa koko homma. Ärsyttää tehä asioita, joita pitää tehdä vaan siksi että on pakko. Pakko on perseestä...

En muuten ees ehtiny näkemään kavereita tänä vkloppuna, ei sillä että joku ois ees kysyny et ehtiikö... Oulussa ei oo kauheen kaivattu olo, eihän täältäpäin kukaan edes soitellu ja kun soittelin tänne päin, ei ollu aikaa puhua tai mulle ei vastattu... No onneks Pudiksella on ihmisillä ikävä! <3

Maanantaina, eli siis huomenna pitäs mennä kouluun, enkä muuten edes tiedä mihin aikaan sinnekin pitää raahautua. Pitää varmaan illalla soitella kaikki kaverit läpi ja kysyä tietääkö niistä kukaan, monelta meillä alkaa koulu...

On muuten jo nyt ikävä Leville, tuli jo perjantaina kun istuin bussissa. On jotenkin niin hämmentävää olla kun on niin pirun tasasta, kun on tottunu kattomaan jylhiä tunturimaisemia 8 viikkoa. Kertailin kaikkia biisejä mitä on tullu kuunneltua, kuultua livenä, ihan vaan muistoksi, kaikki jotka tietää mun musiikki hulluuden, ymmärtää mua...

On muuten niin että mun Levi aikoja kuvaa kaikista parhaiten biisinä, Leevin - Unelmia ja toimistohommia, tosin Happoradion versiona. Se on ollu mun Levi biisi jo monta vuotta, mutta kyllä se nyt kiteytti aika hyvin koko 8 viikkoa *maanantai aamuna krapula ja vapina, tuijotan vessan seinään*, niin monena maanantai aamuna oli just tuollanen olo! ja kuulimpa biisin livenäkin<3

Pakko myöntää että nuo 8 viikkoa, oli elämän parasta aikaa (melko MattiNykäsmäistä), mutta minkäs teet, nautin olosta koko ajan, vaikka työ ei ollutkaan mun unelma hommaa!!!

Ihania Lapin ihmisiä ja Britti-turisteja tulee kyllä ikävä<3

mutta nyt on se on alotettava se välttämätön, eli purkamien-pakkaaminen-prosessi! Ei projekti, koska tuo ei lopu IKINÄ!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti